Revitty

   Jos sanat loppuvat, loppuu kaikki. Kyse on vain tuottamisesta, etsimisestä ja hyvällä onnella löytämisestä. Löytämistäkin voi harjoitella.
    Mistä haluan kertoa? Pohjoisen tuulisista tunturilaista, yöstä keskellä peltoa. Pimeässä ensiaskeliaan ottavista peuranvasoista. Kauniista asioista, joita ei ole vaikeaa ajatella.
   Kerro oksentamisesta ja siitä, kuinka se lyö elimesi veriseksi lihakimpaleeksi sisälläsi ja saa silmäsi vuotamaan vettä. Luonnottomuudesta. Yksin huoneissaan kirkuvista ihmisistä, tai mikä pahempaa, ihmisistä jotka kirkuvat, mutta joita ei koskaan tulla auttamaan. Mustan Raamatun nimeen toimitetuista uhreista, joiden veri valutetaan hopeapikariin ja juodaan käsistä käsiin pikaria kuljettaen, veri huulilta huulille. Kerro taudeista, jotka tappavat miljoonittain lapsia viidakon syvässä kohdussa, lapsia, joiden hengitys korisee ja joiden yllä kärpäset lentävät odottaen kärsimättöminä saavansa laskeutua. Maapallo on kovin pieni, ja kaikkia sen puolia leimaa ihmiskunnan vitsauksena järjen ja hulluuden välinen yö. Loputtomuus katsoo ihmistä silmästä silmään siellä, missä hän on tarpeeksi uskalias raottamaan makuuhuoneensa ovea, ja tietää, että ihminen räpäyttää ensin. Lapsena vedit peiton pääsi yli jos et saanut unta välttyäksesi näkemästä huoneesi nurkista ryömiviä painajaiskuvia raajat nivelistään luonnottomissa asennoissa roikkuen, tyhjät silmät naulittuina sinuun. Ihminen maksaa hinnan ymmärryksestään joka päivä, joka hetki, ja ylimääräiset saatavansa perivät heti sen jälkeen uskonnot profeetallisine johtajineen. Kirkot ovat bordelleja niille, jotka pelkäävät bordelleja, ja tuli hävittää yhtäläisesti molemmat väsyneen puun itkiessä vapautustaan liekeissä ja savussa.
   Puolitoista sivua ja sinä olet paha, provosoitavissa.