perjantai 6. helmikuuta 2015

Uneton

   Sekoitun öljyisiin ääniin, juopuneen miehen houreeseen – olen unettomien William S. Burroughs, mutten kuitenkaan, olen ruumiiton, ajasta ja tilasta irrallinen tyhjyyden muotoinen kappale. Näkökenttäni kaukaisimmilla rajoilla erotan ohikiitävänä mätänevän, orgaanisen aineksen lemun peittämän elämän valvemaailman, joka ei voi kilpailla kaikin kuviteltavissa olevin kontrastein hermoratojen minua varten koristelemalle synapsivirralle. Särkevät silmät ja niiden takana säkenöivät sateenkaaren väriset tähdet. Absoluuttinen, puhekyvyn vievä väsymys, joka saa lihakset nykimään marionettinuken raajojen lailla.

2 kommenttia:

Mitä mieltä olit? Kiitos kommentista!